Maa ei tuottanut tätä viljaa, vaan se täyttyi ruoasta, joka tuli ylhäältä, kirjoittaa Gregorios Nyssalainen kirjassaan Mooseksen elämästä. Se on epäilemättä esikuva Kristuksen syntymästä. Hän ei tullut ainoastaan leiväksi, vaan myös maidoksi, lihaksi ja vihanneksiksi, mitä kulloinkin tarvittiin. Tapahtui niin kuin Viisauden kirja kertoo:
”Mutta
omalle kansallesi sinä annoit enkelten ruokaa, lähetit taivaasta leipää, joka
vaivaa näkemättä oli valmista heidän syötäväkseen, joka tarjosi heille iloa ja
nautintoa ja sopi jokaisen makuun. Tuo ravinto, jota annoit, osoitti, kuinka
hellä olet lapsillesi. Se mukautui jokaisen makuun, muuttui sellaiseksi kuin
itse kukin tahtoi.” (Viis. 16:20-21) Meidän Herramme on lempeä ja mukautuvainen, kaikille kaikkea.
Mannan erityinen piirre oli se, että kaikki saivat sitä sen verran kuin tarvitsivat, kukaan ei saanut liikaa eikä keneltäkään puuttunut mitään. Se muistuttaa Gregoriuksen mukaan siitä, että ei pidä ahnehtia enemmän kuin tarvitsee. Ahneella on paskainen loppu. Madot jotka tulivat varastoituun mannaan ovat Gregoriuksen mielestä helvetin matoja, jotka kalvavat kirottuja ikuisesti. Rankempaa kapitalismin kritiikkiä tuskin Kai Sadinmaakaan osaisi esittää.
Sapattia varten sai kerätä mannaa yön yli. Sapatti tarkoittaa "Jumalan kansan sapatinlepoa" eli tulevaa elämää, johon on lupa valmistautua, selittää Nyssalainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti