perjantai 22. joulukuuta 2017

Luuk. 2:1-3 (Jouluevankeliumi)

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano...Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Näissä jakeissa on joko uskonnollista paheksuntaa, ironiaa tai - mikä merkillisintä - ei kumpaakaan. Vanha testamentti ei suhtaudu nimittäin suopeasti kuninkuuteen. 1. Sam 8:5-9 ilmaisee, miten kuninkaan pyytäminen oli loukkaus sekä Herraa että hänen profeettaansa Samuelia kohtaan.
Yhtä vihamielinen VT on väestönlaskentaa kohtaan. 1. Aik. 21:1 kertoo että itse saatana viekoitteli Daavidin toimittamaan Israelin väestönlaskennan.
Pakanakeisariin ei Israelissa liioin suhtauduttu suopeasti, semminkin kun tämä kaytti puolijumalallista titteliä Augustus. Mutta silti, suurin ilo mitä ihmiskuntaa kohtaa ilmoitetaan tällä tavalla: Itsensä jumalaksi korottaneen keisarin toimittamalla väestönlaskennalla. Kaiken kukkuraksi kyseessä oli verotustoimenpide, jonka vastenmielisyyden ymmärrämme tänäkin päivänä.
Nykykäännös on häivyttänyt sanat egeneto de, "ja tapahtui..." Silläkin on oma merkityksensä. Happenstance. Asioita sattuu ja tapahtuu, emmekä me pienet ihmiset ymmärrä, miksi. Meillä ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa, kun suuret rattaat pyörivät. Me toivomme että tapahtuisi jotain hyvää, mutta siltä ei näytä. Hyvän voimat ovat silti liikkeellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)

Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...