perjantai 7. heinäkuuta 2017

Luuk. 13:1-5 (5. su helluntaista, 3. vsk ev)

Tässä ja Joh 9:3 Jeesus eksplisiittisesti torjuu käsityksen, jonka mukaan onneton kuolema tai muu onnettomuus olisi Jumalan rangaistus synnistä. Tätä ei voi liikaa korostaa. Vaikka sitä pitäisi kuinka primitiivisenä ajatuksena, se on yhä voimissaan. Vieläkin on kristittyjä, jotka uskovat, että Jumala rankaisee kulkutaudeilla, sodalla ja onnettomuuksilla jumalattomasta menosta. Ja sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole tippaakaan uskonnollisia, kysyvät kovan paikan tullen: "Miksi minulle kävi näin? Mitä pahaa olen tehnyt?"

Toisten syyttäminen on väärin ja Jumalan puolustaminen on turhaa. "Yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny."
Martti Lindqvist, joka oli myös saanut osansa selittämättömästä kärsimyksestä, sanoi, että pimeässä on pakko tarttua siihen käteen, jonka kokee lyöneen niin lujaa - koska muuta ei ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joh. 15:12-15 (4. su pääsiäisestä, 3.vsk ev)

Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että ant...