"Minä kiitän Herraamme Kristusta Jeesusta, joka on antanut minulle voimaa. Kiitän häntä siitä, että hän katsoi minut luotettavaksi ja otti minut palvelukseensa."
Tämä voisi haiskahtaa omakehulta, jollei se jatkuisi niin kuin jatkuu. Apostolin tai papin virka on Jumalan toimintaa.
"vaikka olin ollut herjaaja, vainooja ja väkivallantekijä. Hän armahti minut, koska epäuskoni tähden en tiennyt mitä tein."
Tietoisuus siitä, mitä itsessäni olen, on tuskallinen Jumalan valitsemalle. Silti se ei ole ihmisen oma vika, kyseessä on tietämättömyydestä toimiminen, jota Kristus säälii (vrt. Lk 23:34)
"Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan."
Hyperpleonasen on nykysuomeksi suurin piirtein "hyper-mega-mahtava". Huomaa ettei ahkera apostoli viittaa mihinkään tekemäänsä, vaan armo (kharis) saa kaiken aikaan, eikä uskoa tai rakkautta ihminen purista esiin itsestään.
"Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin."
On julistettava vain sitä minkä on itse elänyt todeksi. Seistä Jumalan kansan edessä opettamassa, se ei vaadi moraalista nuhteettomuutta vaan esimerkillisyyttä armon omistamisessa (juu, tiedän että tässäkin on hyväksikäytön vaara). Onko Paavali sitten ensimmäinen (kr. protos) syntinen vai pahin (engl. worst), hän on joka tapauksessa esimerkki armosta.
"Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän."
Siis hyvä saarnaaja onkin se, jota katsellessa ja kuunnellessa voin ajatella, että jos tuo kerran pääsee taivaaseen, niin sitten pääsen minäkin!
Vilhelm St. Thierrylaisen sanat kaikille niille, jotka ovat julkiuskovaisia, kirkon työntekijöitä tai rukouselämään antautuneita:
"Ole sinä, Jumalan palvelija, tarkkana sen suhteen, ettei vaikuttaisi siltä että tuomitset niitä jotka eivät elä kuten sinä. Toivoisin että sinä heikko ihminen sanoisit samalla tavalla kuin Paavali sanoi täysissä voimissaan: 'Kristus Jeesus on tullut pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin.' Ei se ollut mitään tyhjää lätinää vaan sydämestä nouseva varmuus. Ihminen, jotka todella tutkii ja tuntee itsensä, ei pidä kenenkään toisen syntiä yhtä suurta kuin omaansa, sillä hän ei tunne sitä niin hyvin kuin omaansa. En halua, että kuvittelet, että päivä paistaa vain sinun keljassasi tai että taivas on kirkas vain sinun pääsi päällä tai että Jumalan armo vaikuttaa vain sinun omassatunnossasi. Kuuluuko Jumala muka vain kilvoittelijoille? Hänhän kuuluu kaikille. Sillä Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä eikä inhoa mitään luomaansa (Viis.11:23-24). Ajattele mieluummin. että aurinko paistaa kaikkialla muualla kuin sinun luonasi, ja ajattele itsestäsi huonompaa kuin muista." (Kultainen epistola 1.VI. 19-20)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti